perjantai 4. lokakuuta 2019

Terhi Rannela: Kiivaat

Olen sellainen lukija, että joidenkin kirjojen kohdalla pitää odottaa oikeaa hetkeä tarttua kirjaan. Terhi Rannelan Kiivaat ilmestyi kesällä, luin sen vasta viime viikolla, tuli olo että on tämän kirjan aika. Kiivaat on Kariston kustantama ja sivuja siinä on 210.

Salme, nuori tamperelainen nainen, kirjoittaa kirjettä naiselle jota ei tunne. Hän kirjoittaa nuoruudenrakkautensa Toivon vaimolle. Saksan antautumisesta on kymmenen vuotta, Salmen ja Toivon tiet ovat eronneet ja nyt Salme on saanut uutisen jonka vuoksi hän ryhtyy kirjoittamaan tätä kirjettä. Hän palaa muistoissaan nuoruuteensa, sota-aikaan, elämänsä tärkeimpään aikaan. Salme ja hänen kommunistiset toverinsa tekevät sabotaaseja, jakavat lentolehtisiä ja agitoivat ihmisiä. Sodan vastustaminen on heille sydämen asia. Salmen sydämeen toki mahtuu sodan vastustamisen lisäksi myös Toivo.

Kiivaat on tarina 40-luvun nuoresta naisesta, joka on suurien tunteiden, asioiden, aatteiden ja tapahtumien äärellä. Hän pohtii äitinsä elämää ja aatteita, kuuntelee mummoaan, jolla on tärkeä rooli tarinassa, ja Salme saa toki suuria vaikutteita ystäviltään. Välillä Salme miettii ovatko hänen mielipiteensä hänen omiaan vai muiden, ja minkälainen on Toivon suhde häneen.

Rannela kirjoittaa  vankkaa ja erittäin hyvää ajankuvaa. Tunnelma on käsinkosketeltava läpi koko kirjan. Kieli on erinomaista ja rikasta. Luvut on lyhyitä ja vaikka seilataan eri vuosissa edestakaisin, rakenne pysyy koossa ja tunnelmat ovat sopivan vaihtelevia. Kiivaat on kirja, jolle pitää antaa aikaa, lukuelämys on näin parempi, ja tarinaan pitää saada keskittyä. Vaikuttava kirja, tässä on ainesta jopa Finlandia-ehdokkaaksi.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...