sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Jäätelökioskilla

Sain kirjailija Mikko Haaksluodolta arvostelukappaleeksi hänen kolmannen kirjansa Jäätelökioskilla. Sen on kustantanut Kirjokansi ja ilmestynyt tänä vuonna. Sivuja kirjassa on 183. Luin kirjan tuossa reilu kuukausi sitten, ja nyt ehdin vihdoin blogata sen.

Jäätelökioskilla sisältää kahdeksan novellia, Telkkari, Jäätelökioskilla, Opinto-ohjaaja, Suvaisevaisuuskasvatusta, Sinibaretti, Vastaanotolla, Raamattupiirissä ja Miestenpäivillä. Päähenkilöt novelleissa koostuvat nuorista ihmisistä aina sieltä kymmenvuotiaasta nuoreen aikuiseen. Jokaisella on tavallaan oma teemansa, mutta lähes kaikkia novelleja yhdistää uskonnolliset asiat, tarkemmin sanottuna helluntailaisuus. Teemoina on mm. suvaitsevaisuus, ihmissuhteet ja mielenterveys. Mielestäni parhaimmat novellit olivat Vastaanotolla ja kirjan nimikkonovelli Jäätelökioskilla.

On hyvä että yhteiskunnallisestikin puhuttelevia asioita käsitellään, mutta tässä kirjassa häiritsi se että niihin sekoitettiin uskonnollisuus. Se sai mielestääni aivan liikaa huomiota siihen nähden, että esimerkiksi kirjan takakannen esittelystä ei pysty millään tavalla päättelemään, että uskonnollisuus ja helluntailaisuus ovat näin vahvana osana läpi kirjaa. Nämä uskonnolliset asiat eivät sinänsä haittaa yleensä lukemistani, mutta nyt se aiheutti sen, että novellien pääteemat jäivät mielestäni vain pienen pieniksi taustaelementeiksi ja uskonnollinen paasaaminen vei kaiken huomion, joissakin novelleissa erityisesti. Lisäksi häiritsi tällainen ääriasetelma joka toistui useammassakin novellissa. Novellin alussa päähenkilö saattoi olla esimerkiksi tätä uskonnollisuutta vastaan tai halusi ainakin kyseenalaistaa sitä, mutta lopuksi kuitenkin päätyi siihen että se onkin ihan hyvä asia. Eikä tässä asetelmassakaan sinänsä mitään väärää, mutta kun se toistuu useammassa novellissa, on se häiritsevää. Välillä tuntui että kirjailijalla olisi kova halu tuoda voimakasta mielipidettä julki jostain asiasta, mutta sitten lopuksi kuitenkin tulee katumapäälle ja lievittää sitä kääntämällä asian toisinpäin.

Tästä huolimatta Haaksluoto on hyvä kirjoittaja, mielelläni lukisin häneltä jotain ihan erilaista tekstiä vielä. Haaksluodon teksti on nopeasti luettavaa ja selkeää. Paikoittainen savolaismurre henkilöiden puheessa on mukava ja hauska yksityiskohta kirjassa. Novellit etenevät johdonmukaisesti ja niiden rakenne on perinteisen novellin mukainen. Odotin vähän erilaista novellikokoelmaa, joten tämä kirja pääsi yllättämään erilaisuudellaan.












perjantai 8. joulukuuta 2017

Kirjallisuuteen liittyvä julistebloggaus

Nyt tulee poikkeuksellisesti julistebloggaus, mutta kirjallisuuteen liittyvä. Luin kesän kynnyksellä Piia Raidan runokirjan Koskaan ei voi tietää, kuinka ihmeelliseen päivään herää ja bloggasinkin sen taannoin. Piia Raita on vienyt runot ja mietelauseensa eteenpäin valokuvien kera ja niistä on tehty julisteita ja sisustustarroja. Ilokseni sain valita itselleni haluamani julisteen ja siitä tämä bloggaus.

Ajattelin ensin että valinta useasta julistevaihtoehdosta olisi vaikea, mutta loppujen lopuksi tämä valitsemani juliste tuli valituksi ensisijaisesti ajatelman perusteella. Tämä ajatelma "Kauneinta on vilpitön rakkaus, joka ei ota, eikä anna, vaan varmuudella on." tuntui itselleni ominaisemmalta ja vaihtoehdoista parhaimmalta meidän kotimme seinälle. Kuvakin on kaunis ja herkkä ja sopii mielestäni tähän ajatelmaan hyvin. Valitsin kuvan kooksi 50x70 koska se sopi parhaiten kohtaan johon olin suunnitellut julisteen laittavani. Laitoin julisteen makuuhuoneemme seinälle, kohtaan josta se näkyy makuuhuoneen ovelle ja on vanhan kauniin kirjoituspöytäni yläpuolella. Kirjoituspöytä on puinen ja tummahkon ruskea, joten julisteen värimaailma sopii hyvin tähän. Laitoin mustareunaiset kehykset, ohuehkot. Ne sopivat kuvaan ja halusin eleettömät kehykset, jotta ne eivät vie huomiota itse julisteesta. Piia Raita on hienosti yhdistänyt näin kirjallisuuden ja valokuvataiteen.

Julisteita ja myös sisustustarroja voi tilata osoitteesta  https://www.designtarrat.fi/runosuoni-collection . Toimitus oli nopea ja hyvin pakattu. Juliste vaikutti mielestäni laadukkaalta ja vahvalta paperilta. Jos on lukenut Piia Raidan runokirjan ja pitänyt siitä, nämä julisteet ja sisustustarrat saattaa myös kiinnostaa. Toki toimii hyvin vaikka ei olisi runokirjaa lukenutkaan, ajatelmat ovat hienoja ja kuvat kauniita, voi jopa käydä niin että innostuu näiden myötä lukemaan kyseisen runokirjan!




Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...