torstai 7. toukokuuta 2020

Varotoimia, Nelli Hietala

Pari viikkoa sitten, luin viikonloppulukemisena juuri ilmestyneen kirjan Varotoimia. Sen on kirjoittanut Nelli Hietala ja sen on kustantanut Karisto. Sivuja kirjassa on 167. Kiitos Karistolle arvostelukappaleesta!

Taimi on kolmekymppinen sinkku, joka työskentelee vakuutusten parissa, ja on aina varovainen, voisi jopa sanoa ylivarovainen, jos se kuuluisi Taimin sanavarastoon. Hän on palaamassa viikonlopun vietosta ystävänsä luota bussilla, arvioi tien liukkautta ja kuskin ajotapaa, kun eräältä pysäkiltä bussiin astuu komea mies ja istahtaa Taimin viereen. Taimi ihmettelee miksi juuri hänen viereensä, kun bussissa on muuallakin tilaa?

Taimin päässä hälytyskellot soida, mitä jos mies yrittääkin iskeä hänet? Eikö kaikki komeat miehet yritä, koska tietävät olevansa komeita? Miksei mies käytä turvavyötä? Hän ei ainakaan missään nimessä ala vastailemaan vieraan miehen uteluihin, joita epäilemättä on tulossa. Mies kuitenkin pysyy hiljaa, ja Taimi joutuu aloittamaan keskustelun kehoittamalla miestä laittamaan turvavyön. Keskustelu on varsin nihkeää ja bussin pysähtyessä lyhyelle tauolle, Taimi päättää käydä asemalla vessassa. Aina jämpti ja mielummin etuajassa kuin myöhässä oleva Taimi tulee vessasta ja huomaa bussinsa takavalojen kaartavan aseman pihasta jo tielle. Hän on jäänyt kyydistä, mutta niin on jäänyt Taimin viereen istahtanut komea mieskin.

Koska seuraava bussi tulee vasta aikaisin aamulla, Taimin on huolehdittava sekä itsensä, että vierustoverinsa johonkin yöpymään, ja aamulla bussiin. Pienestä kyläpahasesta löytyykin mökkikylä, josta yöpaikka järjestyy, mutta sielläkin tulee vastaan erilaisia haasteita, joihin voi suhtautua joko hyvällä rennolla huumorilla, tai Taimin tapaan vakavasti riskejä laskien. Mitä tästä vielä seuraa?

No, tästä seuraa hulvattoman hauska ja pirteä kirja =) Niin rentouttavaa ja iloista luettavaa, viimeisen päälle hyvänmielen kirja! Jo pelkästään kansikuvasta tulee hyvälle tuulelle. Hietala kirjoittaa todella elävästi, lukiessa hymyilyttää ja naurattaa ääneen. Miellyttävää leppoista luettavaa, oikein harmitti kun kirja loppui, sillä tätä olisi voinut lukea vaikka kuinka pitkään. Hiljaa mielessäni mietin, voisikohan tälle olla luvassa jatkoa...





perjantai 24. huhtikuuta 2020

Elämäni kirjakauppiaana, Shaun Bythell

Luin tuossa tovi sitten Shaun Bythellin kirjan Elämäni kirjakauppiaana. Tämä on yksi niistä kirjoista, joita olen pitkään miettinyt lukevani. Nyt oli aika tarttua kirjaan. Pidin tätä kirjaa hyvän yön kirjanani. Kärsin ajoittain vaikeista nukahtamisongelmista, ja tätä kirjaa luin aina rentoutuakseni ennen nukahtamista. Kirjan on kustantanut Kirjapaja, siinä on 340 sivua ja se ilmestyi Suomessa viime vuonna.

Elämäni kirjakauppiaana on tosikertomus Shaun Bythellin arjesta antikvariaatin pitäjänä. Kirja on kirjoitettu päiväkirjamaisesti, se alkaa helmikuusta 2014 ja päättyy helmikuuhun 2015. Jokaisen päivän kohdalla on ensin montako online tilausta sinä päivänä on tullut, ja montako niistä on heiltä löytynyt. Sen jälkeen on varsinainen päiväkirjateksti, ja lopussa vielä merkintä montako asiakasta liikkeessä on käynyt ja kassan saldo. Päiväkirjamerkintöjen pituus vähän vaihtelee, mutta pisimmillään merkintä on pari kolme sivua.

Voisi ajatella että antikvariaatin arjesta kertova kirja on puuduttavaa tai tylsää, mutta sitä se ei totisesti ole. Aluksi mietin itsekin mahtaako mielenkiinto riittää, mutta hyvin pian olin aivan koukussa. Aloin oikein odottamaan, että pääsen illalla kirjaa jatkamaan. Bythellillä on aivan omanlaisensa huumori, joka tuo kirjaan ainutlaatuisen tunnelman. Oli mielenkiintoista lukea mitä Bythell itse lukee ja millaisia kirjoja hänen vakioasikkaansa hankkivat. Bythell kirjoittaa kiinnostavasti myös ostovierailuistaan erilaisten ihmisten luona, ja hiukan myös muusta arjestaan.

Wigtownin ja muidenkin maisemien kuvailu on mieleenpainuvaa, ja varsinainen kuvailu liikkeestä saa haaveilemaan matkasta sinne. Sen aion kyllä vielä toteuttaakin, sain jo puolisoni puhuttua ympäri. Kirjassa kerrotaan myös liikkeen facebook-sivusta, ja tietysti aloin heti seuraamaan sivua. Olen aivan ihastuksissani, nyt kun olen nähnyt millaista siellä on. Vastasi aika hyvin luomaani mielikuvaa. Haluan ehdottomasti istumaan The Bookshopin takan ääreen lukemaan, ja kiertelemään hyllyvälejä. Wigtownissa järjestetään myös joka syksy kirjafestivaali, ja Bythellin liike on siinä hyvin suuressa osassa. Festivaalin valmisteluja ja varsinaista festivaalia pääsee myös seuraamaan kirjassa. Vähän tekisi mieli niille festivaaleillekin...

Shaun Bythell kirjoittaa rikasta tekstiä kaikin tavoin. Kevyttä luettavaa, sanojen käyttö on mielekästä ja taidokasta. Arkinen kertomus on elävä ja mielenkiintoinen. Hänen tekstiään lukisin mielelläni tulevaisuudessakin.

Elämäni kirjakauppiaana on erinomainen lukuelämys, ja teki minuun kyllä vaikutuksen. Tällaiselle kirjoja rakastavalle oikein aarre! Kirjan kannet ovat aivan ihanat, ja houkuttelevat. Minulla oli tämä lainassa kirjastosta, mutta tämä pitää kyllä saada omaksi omaan kirjahyllyyn, haluan palata tähän vielä useasti. Suosittelen kaikille kirjojen ystäville tätä hyvän mielen kirjaa!




tiistai 14. tammikuuta 2020

Heti vapaa, Amanda Vaara

Viime vuonna alkusyksystä ilmestynyt Amanda Vaaran Heti vapaa, on kolmas osa Majatalo Villa Venla-sarjaa. Kustantajana on Karisto, sivuja teoksessa on 235. Luin tämän kirjan lokakuun lopussa.

Venla saa tietää olevansa raskaana, lapsen isän Jörnin hän on jättänyt kun miehen menneisyydestä ja nykyisyydestäkin on käynyt ilmi valheita ja päihdeongelmaa. Venla saa kuulla lisää valheita Jörnin menneisyydestä, mutta sitkeänä alkaa suunnittelemaan tulevaisuutta ilman miestä. Majatalon pidon lisäksi Venla palaa vanhan työnsä kiinteistövälityksen pariin osittain, joka tuo elämään uutta sisältöä monessakin mielessä, erityisesti yksi asiakas saa Venlan ajatukset uusille raiteille. Ihan ongelmitta ei kuitenkaan Venla saa uutta suuntaa elämäänsä. Ihmissuhdesotkujen keskellä Majatalon maine on saamassa negatiivisen käänteen.

Olen ihan rakastunut tähän rentoon ja iloiseen viihdesarjaan. Amanda Vaaran lennokas kerronta saa synkänkin mielen iloiseksi ja lukukokemus on nautittava. Teksti on nopealukuista ja rikasta, siihen koukuttuu ensiriveiltä. Majatalo Villa Venla-sarja sopii ihan kaikille jotka haluavat lukea jotain kevyttä ja iloista. Tämä on erinomainen Hyvän Mielen- kirjasarja. Olen suositellut tätä sarjaa monelle, ja jokainen heistä on ihastunut tähän kuten minäkin.

Sarjaan kuuluu siis kaksi aiempaa osaa Pientä fiksausta vailla (2017) ja Yösähköä (2018), jotka kannattaa lukea ensin, jos sarja ei ole ennestään tuttu. Amanda Vaara on kirjailija Niina Hakalahden "sivupersoona". Sarjaan kuuluvien kirjojen kannet ovat pirteitä, iloisia ja värikkäitä!


lauantai 21. joulukuuta 2019

Rakas Natasha, Marja-Leena Tiainen

Sain arvostelukappaleeksi Marja-Leena Tiaisen nuortendekkarin Rakas Natasha. Kirja ilmestyi syksyllä, sen on kustantanut Myllylahti ja sivuja kirjassa on 223. Kiitos Myllylahdelle arvostelukappaleesta!

Joel on vartijaksi opiskeleva nuorimies, jolla on elämässään kaikki hyvin. Vähän ennen 18-vuotissyntymäpäiväänsä, hän tutustuu paremmin etäiseksi jääneeseen biologiseen isäänsä Turkkaan. Turkka omistaa huonosti menestyvän autokaupan ja hänellä tuntuu olevan hämäräbisneksiä, joihin liittyy moottoripyöräjengiläisiä. Turkalla on uudesta liitostaan poika Anton, johon Joel haluaa tutustua, ja Turkka puolestaan haluaa lähentää välejään Joeliin. Ennen kuin kenenkään välit ehtivät lähentyä, Turkka menehtyy auto-onnettomuudessa. Kun Joel tapaa biologisen isänsä perheen, hän hämmentyy tajutessaan siihen kuuluvan vanhan koulukaverin Natashan, joka on kokenut muodonmuutoksen ja Joel rakastuu heti.

Uusi velipuoli ja uusi ihastus, kesätyöt vartiointiliikkeessä, poliisien kyselyt biologisesta isästä, siinä on Joelille sulattamista kerrakseen. Varsinkin kun Natashan tunteet Joelia kohtaan tuntuvat olevan varsin viileät, jopa hyytävät. Joelin uteliaisuus Turkan hämäräbisneksiin johtaa Joelin vaarallisillekin poluille, ja Joel huomaa myös Natashan tietävän enemmän kuin antaa ymmärtää.

Tiainen on kirjoittanut puoleensavetävän ja eloisan nuortendekkarin. Viihdyin kirjan parissa oikein hyvin ja luin sen nopeasti. Henkilöt ovat hyvin uskottavia ja tarina kiinnostava. Teksti on rikasta ja  kaiken kuvailu tekee lukukokemuksesta hyvin elävän. Sopivasti toimintaa ja kevyttä jännitystä. Rakas Natasha sopii oikein hyvin aikuisille vaikka nuortenkirja onkin. Varmasti kirja olisi yläkoulun vanhimmille jo erittäin hyvä ja toimiva, joten laittakaa vinkkaajat ja opettajat tämä ylös!

Itse luen dekkareita paljon, tämän kirjan myötä totean jälleen, että pitäisi lukea enemmänkin nuortenkirjoja, ja etenkin juuri nuorille suunnattuja dekkareita. Marja-Leena Tiaiselta on ilmestynyt useita kirjoja, mutta tämä oli ensimmäinen dekkari häneltä, lisääkin samaa genreä lukisin häneltä mieluusti.





tiistai 17. joulukuuta 2019

Kuka tahansa osaa lentää, Juha Mäntylä& Sissi Ramstedt

Kesällä ilmestyi Juha Mäntylän kirjoittama ja Sissi Ramstedtin kuvittama Kuka tahansa osaa lentää. Sen on kustantanut Reuna ja sivuja kirjassa on 57 sivua. Kiitokset Juhalle arvostelukappaleesta!

Kuka tahansa osaa lentää on erilainen kirja. Pieni kirja, suuri sisältö. Päähenkilönä on lapsi, Matias, joka on joutunut kohtaamaan suuren menetyksen. Hän on menettänyt mummonsa ja haluaa nyt oppia lentämään, jotta pääsisi mummoa tervehtimään. Matias lähtee henkioppaiden opastamalle matkalle, jotka antavat avaimet Matiakselle lento-opetteluun, kohtaamaan asioita ja tunteita, selviämään.

Luin tämän kirjan jo loppukesästä, ja olen palannut siihen muutamia kertoja syksyn aikana. Nyt oli ehkä oikea hetki kirjoittaa siitä, sillä menetin itse oman mummuni päivälleen kuukausi sitten. Ja vaikka olen jo aikuinen, niin nyt kirja koskettaa erityisesti kun oma menetys on niin tuore ja koska olen tietysti kertonut omalle lapselleni isomummun menehtymisestä. Se ei ollut helppoa, ja koska hän ei ole ennen joutunut kohtaamaan tällaista asiaa, niin että olisi ymmärtänyt, on ollut aikamoinen matka meilläkin kun olemme käyneet kaikkia menettämiseen liittyviä asioita läpi.

Kuka tahansa osaa lentää on teos, joka vaatii aikaa ja ajatusta. Ehkä yhdellä lukukerralla ei pääse ihan asian sisään, kannattaa selailla ja lueskella sieltä täältä ensimmäisen lukukerran jälkeen. Siinä käsitellään isoja asioita, paljon erilaisa tunteita. Jotakin se saattaa ahdistaa, jotakin säväyttää ja koskettaa, mutta pohtimaan se laittaa jokaisen lukijan. Mäntylällä on uskomaton kyky saada ihminen koukuttumaan tekstiin, jota ei aina yhdeltä istumalta edes ymmärrä. Ramstedtin maalaukset ovat hyvin kirjaan sopivia, tummansävyisiä ja niitäkin kannattaa katsoa useampaan kertaan, jotta pääsee vähän syvemmälle kuin ensinäkemältä.




sunnuntai 24. marraskuuta 2019

Hämähäkin huone, Esa-Pekka Kanniainen

Kesällä ilmestynyt Hämähäkin huone on Esa-Pekka Kanniaisen toinen rikosromaani, ja jatkoa esikoisteokselle Pimeä korpi (2011). Se on Kariston kustantama ja sivuja siinä on 283.

Pimeä korpi kirjasta tuttu rikoskomissario Anna Kariluoto haluaa elämäänsä etäisyyttä ja lähtee Afganistaniin, Kabuliin kouluttamaan naispoliiseja. Vieraan kulttuurin keskellä, sodan ja korruption riepottelemassa maassa, missä naisen asema on kaikkea muuta kuin hyvä, Anna joutuu miettimään, kuka on ystävä ja kuka vihollinen. Hämmennystä uudessa ympäristössä aiheuttaa myös ihminen menneisyydestä, niin hyvässä kuin pahassakin.

Kun autosaattueeseen kohdistuu tienvarsihyökkäys ja yksi naisrauhanturvaaja katoaa, ja vähän myöhemmin toinen kollega joutuu kohtalokkaan väkivallanteon uhriksi, Anna joutuu taistelemaan tiensä tutkintaa mukaan. Tutkinnan alkumetreillä, Anna joutuu totemaan olevansa suuremmassa vaarassa kuin koskaan. Samaan aikaan Annan miesystävä ja poliisi Vesa Laaksonen alkaa Turussa selvittelemään murhaa, jonka uhrina on poliisin vanha tuttu pikkurikollinen. Tutkinta etenee ja murha-aseen historia ulottuu aina Afganistaniin asti, mutta miksi?

Hämähäkin huone on monipuolinen dekkari, joka liikkuu luvuttain Afganistanissa ja Suomessa. Kirja on mielenkiintoinen monella tapaa, ja houkuttaa lukijaa jatkamaan vielä sivun ja toisenkin. Keskittymistä tämä teos kyllä vaatii, jotta pysyy mukana hämähäkin kudelmassa. Kanniaisen teksti on kuvailevaa ja sujuvaa. Kanniaisen kriminologinen tuntemus huokuu hienosti läpi tarinan.


Pidin kovasti Pimeä korpi kirjasta, samoin tästä jatko-osastakin. Ehdinkin näiden teosten välillä jo kaivatakin seuraavaa osaa, ja nyt odotus palkittiin. Toivottavasti kolmas osaa tulee nopemmin, Hämähäkin huone jätti kutkuttavan odotuksen vatsanpohjalle!


torstai 21. marraskuuta 2019

Helsingin kirjamessut

Helsingin kirjamessut järjestettiin tänä vuonna 24-27.10.2019. Messujen teemamaa oli tänä vuonna Ranska. Itse pääsin paikalle vain perjantaina, kova flunssa haittasi messuilua nyt ikävästi.

Kävin kuuntelemassa Sofi Oksasen, Juha Rautaheimon, Harri Gustafsbergin& Heidi Holmavuon ja Vappu Pimiän& Johanna Huhtamäen haastatteluja. Todella hvyä ja mielenkiintoisia haastatteluja ja persoonia.Muita haastatteluja ja paneeleita ohimennen hetkellisesti siinä kierrellessä. Kenenkään näiden mainittujen kirjoja en ole vielä lukenut, mutta kaikilta on varauksessa kirjastosta. Ostoksiakin tein. Sain kyllä tutustua yllättäen muutamiin mukaviin kirjatyyppeihin, se oli aivan mahtavaa =) Enemmänkin olisi ollut kuunneltavaa ja katseltavaa messuilla, mutta kipeänä ei pystynyt enempään. Erityisesti jäi harmittamaan etten päässyt dekkarilauantaihin. Helsingin kirjamessujen tarjonta on niin laaja, että aina jotain mielenkiintoista jää pois, mutta onneksi messut tulevat aina seuraavana vuonna uudelleen. Ensi vuonna paremmalla onnella ja terveenä!




Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...