lauantai 11. toukokuuta 2019

Juuret Jylhäsalmella

Jos olet kevyen kirjallisuuden ystävä, pidät maalaisromantiikasta ja odotat kesää, voit hyvin odottaa sitä Jylhäsalmelaisten kanssa.  Kirsi Pehkosen Juuret Jylhäsalmella on sarjan kolmas osa, aiemmat osat Sydämenasioita Jylhäsalmella (2017) ja Jylhäsalmella salamoi (2018) löytyvät myös arvioituina Lukunurkkauksesta.  Sivuja tässä kirjassa on 264 ja ilmestyi nyt keväällä.

Jylhäsalmelta kotoisin oleva Ella-Maria eli Emppu palaa kotiseudulleen auttamaan vanhaa ystäväänsä Heliä, vauvaperheen ja pitopalvelun kiireissä. Emppu on joutunut itse lomautetuksi työpaikastaan ja asettautuu väliaikaisesti Jylhäsalmelle odottamaan kutsua takaisin töihin ja arkeen. Vanhoja tuttuja on mukava nähdä, erityisesti pilke silmäkulmassa kulkeva Sampo tuo mukavaa piristystä kevääseen, kuten myös Pauli, joka taas on rauhallisempi, leskeksi jäänyt ja pyörittää arkea kahden lapsensa kanssa. 

Jylhäsalmelaisia puhuttaa myös paikallisten palveluiden väheneminen, ja jopa kyläläisten oma kappelikin on jo sulku-uhan alla. Myös Paulin menehtyneen vaimon sisar Monika saa kyläläiset supattelemaan toisilleen, onko Monika tullut jäädäkseen. Kala-Sepelläkin on mielessään ja sydämellään jotain, mistä ei muille hiiskuta. 

Pehkonen ei petä kolmannellakaan Jylhäsalmi-tuotoksellaan. Viihdyttävää luettavaa joka varmasti juontuu aidon tuntuisista mainioista henkilöhahmoista. Sadepäivänä tämä kirja piristää, aurinkoista päivää parantaa entisestään. Juoni kulkee hyvin, ja sivujuonet tuo omat väreilynsä lukukokemukseen. Pidän Pehkosen mutkattomasta ja sujuvasta tyylistä. Hän kirjoittaa maalaisromantiikkaa tekemättä siitä liian siirappista. Tänäkin keväänä viihdyin mainiosti Jylhäsalmelaisten kanssa!






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...