lauantai 1. helmikuuta 2014

Kasa kirjoja esittelyssä toisen blogivieraani maun mukaan

Elokuun 11. 2013 - jonnanlukunurkkaus
Vielä on kesää jäljellä…Nyt toinen blogivieraani pääsee ääneen. Ystäväni Marika suosittelee teille seuraavanlaista luettavaa:
Tykkään lukea erityisesti romaaneja, joissa on romantiikkaa ja jännitystä. Aurinkoiseen kesään sopii mielestäni kevyet romaanit, joissa on romantiikan lisäksi komiikkaa tai kepeää sanailua. Tähän listaan valitsemani kirjat sopivat hyvin aurinkoisella nurmikolla luettavaksi.
Rakkautta, vahingossa on Veera Vaahteran vuonna 2013 ilmestynyt kirja. Kirjassa on 239 sivua. Valitsin kirjan luettavaksi, koska luin tekijän esikoisteoksen (Onnellisesti eksyksissä, 2012) viime vuonna ja pidin sen kevyestä kirjoitustyylistä. Kirja kertoo pääkaupunkiseudulla asuvasta Pihlasta, jonka luotettava avopuoliso pakenee vauvauutisen kuultuaan Intiaan meditoimaan. Pihla päättää hakea elämälleen uuden suunnan ja muuttaa pohjoiseen mummolta perimäänsä taloon. Kirjassa on lukuisia samaistuttavia, hauskoja hahmoja ja ihanaa Lapin miljöö kuvausta. Kirja on huomattavasti parempi kuin kirjailijan esikoisteos. Tämä kirja sopii kesälukemiseksi kaikille romantiikasta ja kevyestä luettavasta pitävälle.
Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja (2010) ja Mielensäpahoittaja ja ruskea kastike (2012). Molemmissa kirjoissa on 130 sivua. Kirjat kertovat 80-vuotiaasta suomalaismiehestä, jonka vaimo on joutunut terveyskeskuksen vuodeosastolle ja miehen on opeteltava elämään yksin omassa tuvassaan. Kirjassa on humoristinen ote maailman menoon tänä päivänä ja ennen, jolloin kaikki oli Mielensäpahoittajan mukaan paremmin. Ensimmäisessä osassa keskitytään enemmän päivittäiseen selviytymiseen, avun hyväksymiseen ja ystävän menetykseen, ja toisessa osassa perinteiseen ruuanlaittoon eli perunaan. Kirjoissa on myös muutama muu hahmo kuten naapuri Kolehmainen, poika, bussissa matkaavat koululaiset ja tohtori Kivinkinen, jotka tuovat värikkyyttä kirjaan. Mielestäni kirjaa lukiessa on oivallettava tietty ”vanhan miehen” rytmi, jotta siitä saa enemmän irti.
Tämä kirja tuli valittua naisten lehden suosituksesta, pelkän nimen ja kansikuvan perusteella. Kansikuvassa komeilee hyvä kroppainen mies. Stockan herkku on Jaana Taposen vuonna 2012 ilmestynyt kirja. Kirja kertoo ystävyksistä mitättömästä, perheellisestä Annasta ja upeasta, menestyvästä Donnasta, jotka tapaavat Stockan Herkussa komean, rikkaan miehen. Kuka ihastuu ja keneen ja millä seurauksilla? Kirja on kirjoitettu kepeästi sanaillen ja vaikuttaakin alkuun kevyeltä, mutta pinnan alla käsitellään syvempiä aiheita. Kirjassa on 380 helposti luettavaa sivua. Taposelta on ilmestynyt myös kolme muuta kirjaa, joita suosittelen kepeäksi kesälukemiseksi Unelmavaras (2010), Lalalandia (2009) ja Väärä varustus (2008).
Jarkko Sipilä on yksi kotimainen dekkaristi suosikkini ja etenkin hänen Takamäki-sarjansa. Takamäki-sarjaan kuuluu 13 kirjaa, joista viimeisin Valepoliisi ilmestyy kesällä 2013. Kirjat kertovat rikoskomisario Takamäestä, ataripoliisi Suhosesta ja ylikonstaapeli Joutsamosta, jotka tekevät töitä Helsingin murharyhmässä. Vaikka jokaisessa osassa on oma murhansa, niin henkilöiden yksityiselämä menee eteenpäin ja siksi suosittelen lukemaan kirjat järjestyksessä. Eikä kannata ensimmäisen kirjan jälkeen luovuttaa vaan kirjat paranevat edetessään, näin on moni todennut. Kirjojen tapahtumat sijoittuvat pääasiassa pääkaupunkiseudulle, joten täällä asuessani tapahtumapaikat ovat tuttuja. Kirjat tempaisevat niin mukaansa, että odotan koko ajan törmääväni Suhoseen varjostushommissa ja muistelen kulkiessani missä mikäkin murha on tapahtunut. Sari Luhtasen löysin ystäväni suosituksesta viime kesänä, jolloin luin hänen molemmat edelliset teoksensa Tuulin viemää (2011) ja Kaikkea kaunista (2012). Joista jälkimmäinen oli ehdottomasti parempi, ihana romanttinen luksustarina. Hänen uusin romaaninsa Murusia on ilmestynyt keväällä 2013. Kirjassa on 224 sujuvasti etenevää sivua. Kirja kertoo Emmistä ja Lilistä, ystävistä, jotka rakastavat ruuanlaittoa. Vedonlyönnin tuloksena he osallistuvat ravintolapäivään ja viimeinkin Emmi pääsee varjosta loistamaan. Kirjassa tehdään tulevaisuuden suunnitelmia ja luotetaan ystävään. Kirjaa lukiessa tulee vesi kielelle niin ruuan kuin miestenkin suhteen. Hauskana lisukkeensa on, että kirjan kaikki kappaleet liittyvät jotenkin ruokaan.
Kiitos Marika :) Itse voin lisäksi suositella Mielensäpahoittajan kolmatta jatko-osaa nimeltä Miniä. Yhtä lyhyt kirja kuin edeltäjänsä. Itse luin juuri kaikki nämä kolme tällä viikolla. Mielensäpahoittajaa lukiessani nauroin vedet silmissä ja hihittelin itsekseni jatkuvasti, Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike aiheutti myös naurua, ei ihan vedet silmissä, mutta kuitenkin. Miniässäkin saa kyllä nauraa, muttei ihan vedä vertoja kahdelle ekalle. Ensimmäinen oli siis paras! Jatkoa osotellessa 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...