sunnuntai 14. elokuuta 2016

Dionnen tytöt

Liliana Lento on yhdistänyt fantasian ja chick litin esikoisromaanikseen Dionnen tytöt. Kirja on ilmestynyt tämän vuoden toukokuussa, ja sain tämän arvostelukappaleen kirjailijalta itseltään, kiitos siis Liliana Lento. Sivuja kirjassa on 214.

Dionnen tytöt sijoittuvat Fretannian maahan ja suurimmaksi osaksi Dionnen kaupunkiin. Päähenkilöinä kirjassa on joukko naisia, Stella, Adelina, Florence ja Margot, joista Stella on ainoa ihminen muut naiset ovat keijuja. Adelina ja Margot ovat ystäviä ja Dionnelaisia syntyjään, Stella tulee kaupunkiin työn perässä ja Florence erikoisten sattumien kautta.

Fretanniaa uhkaa sisällissota keijujen, ihmisten ja menninkäisten kesken. Keijut ja ihmiset ovat pahasti vastakkain yhteiselon suhteen, menninkäiset ovat aika neutraaleja. Sisällisota etenee omaa polkuaan kirjassa, kuin tapahtumien pohjana. Muuten kirja rakentuu sulavasti Stellan ja Adelinen parisuhteen, Margotin haaveita tavoittelevan arjen ja Florencen tapahtumarikkaan elämän kesken. Jokaisessa neljässä pääjuonessa on omat erityispiirteensä.

Dionnen tytöt on rakennettu selkeästi ja hyvin. Kieli on helppoa ja sujuvaa. Tapahtumat etenevät verkkaisesti, välillä jopa vähän liiankin verkkaisesti koska joissakin kohdissa meni hetki ennen kuin ymmärsi ajan menneenkin useampia viikkoja eteenpäin. Pääasiassa ajantaju pysyi kuitenkin koossa. Luen fantasiaa ja chikc litiä vähänlaisesti, niiden yhdistäminen vaikutti erikoiselta ja herätti mielenkiintoni. Liliana Lento on onnistunut näiden yhdistämisessä hyvin, näin ensikertalaisena kun kyseistä yhdistelmää luin. Henkilöiden ja paikkojen nimet ovat kauniita ja satumaisia, samoin myös paikkojen kuvaukset. Kirjailija itse kertoi kirjan olevan aikuisten satu ja sitä se todella oli. Dionnen tytöt oli aika äärilaitainen, oli hurjan ihanaa, kaunista, suloista ja hunajaista, mutta myös erittäin julmaa, synkkää, raakaa ja pahuutta. Mitään välimuotoa ei oikeastaan ollut. Tämä äärilaitaisuus tuntui itselle välillä jo liialliselta, mutta toisaalta sekä fantasiassa ja chick litissä se on aika tavanomaista. Tällainen äärilaitojen välimuoto olisi hieman kuitenkin tasapainottanut kirjaa. Pidin siitä että Dionnen tytöt oli luotu ihan omaan maailmaansa, eikä yritetty sulauttaa sitä tähän todellisuuteen. Pääjuonista seurasin itse Florencen tarinaa kaikista mieluiten, se oli kiehtovin monivivahteisuutensa ja salaperäisyytensä takia.

Pitkin kirjaa mietin minkälaiselle kohderyhmälle tätä kirjaa suosittelisin. Lopulta tulin tulokseen että Dionnen tytöt on keijumaisen keveää lukemista, joka sopisi nuorille ja nuorille aikuisille, erityisesti fantasiasta kiinnostuneille.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...