Hyvityksessä pääosassa on Porin poliisissa työskentelevä Henrik Oksman, joka on tuttu hahmo jo Verivelan sivuilta. Henrik hälytetään töihin, kun Porilaiseen ravintola Venukseen on tehty kranaatti-isku. Isku on tapahtunut vain hetki sen jälkeen, kun hän on poistunut itse yökerhosta seuralaisen kanssa. Henrik joutuu kovan paikan eteen. Miten hän pystyy salaamaan vierailunsa Venuksessa, vaarantamatta tutkintaa, voiko hän edes tehdä niin? Jos hän paljastaa olleensa yökerhossa iskuiltana, hän joutuu paljastamaan kaikille totuuden itsestään, jota hän on varjellut koko elämänsä.
Iskun tekijä, joka kutsuu itseään Lähettilääksi, on laittanut nettiin videon, jossa lietsotaan vihaa ja kannustetaan muitakin ihmisiä samanlaisiin tekoihin. Isku on isosti esillä kaikissa uutisissa ja Oksman käy kovaa taistoa itsensä kanssa, samaan aikaan kun yrittää saada Lähettilään kiinni.
Hyvityksessä on mukana myös muita Verivelasta tuttuja poliiseja, toki kirjassa on myös uusia mielenkiintoisia hahmoja. Pidän Tuomisen kaikissa kirjoissa yksityiskohtaisista ja realistisista hahmogallerioista. Erinomaista työtä tässäkin osiossa kirjailijalta.
Pidin Hyvityksestä todella kovasti. Se oli puhutteleva ja ajatuksia herättävä. Tuominen jatkaa mallikasta kirjailijan työtään kirja kirjalta. Olen aina ihaillut hänen uskomattoman hyvää ja kuvailevaa tekstiä ja kielikuvien käyttöä. Ei jaaritella turhia, mutta kuvaillaan sopivasti sopivissa kohdissa. Ihailen myös Tuomisen rohkeaa otetta aiheiden ja teemojen valinnassa, ja sitä tapaa miten hän tasapainoilee näiden eri näkökulmissa.
Kun Verivelassa ystävyys oli kirja sydän, niin Hyvityksessä sydämenä on itsensä hyväksyminen sellaisena kun on, vaikka sitten askel kerrallaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti