Luin huhti-toukokuun vaihteessa Anneli Kivelän uutuuden Kasvukipuja Katajamäellä. On taas ollut niin paljon vipinää ja vilskettä etten ole valitettavasti ehtinyt bloggaamaan kirjasta aiemmin. Koko loppukevät ja kesä kokonaisuudessaan oli hirveän hektinen ja muutimmekin perheen kanssa, jonka myötä tuli vähän kaikenlaista uutta elämään. Lukeminen on ollut vähäistä tässä kaikessa muutoksen pyörteessä. Mutta lukenut olen, edes vähän, se on pääasia ja nyt on jo elämä rauhallisempaa taas. Onneksi olin kirjoittanut keväällä paperille jo arvioni Katajamäestä, niin nyt on helppo vain nakutella kirjoitus koneelle!
Katajamäki-sarjan kolmastoista kirja on saanut päähenkilöikseen Nooran ja Petrin. Nuoripari on päättänyt jättää kaupungin melun ja pölyn ja muuttavat Katajamäelle uuteen rivitaloon. Kylän ensimmäinen rivitalo on saanut jo ainakin tutun kyläläisen Päivikin ihmetyksen valtaan, mutta kun Noora ja Petri saapuvat, kääntyy katajamäkeläisten huomio varsikin Nooraan. Miten tuosta viimeisen päälle meikatusta ja puetusta kaupunkilaiskaunottaresta ja sisustussuunnittelijasta tulee katajamäkeläinen? Rivitalon muutkin asukkaat joutuvat suurennuslasin alle, erityisesti nuori nainen Jenni ja hänen ystävystymisensä Petrin kanssa. Tästä ystävyydestä lähtee juorut liikkeelle ja myös Nooran epäluulot heräävät. Onko aihetta huoleen oikeasti vai kaipaako Noora vain takaisin ison kaupungin vilinään?
Kasvukipuja Katajamäellä on vähän uudella sävyllä maustettu, mutta sarjan tyylille uskollinen kirja. Ei tarvinnut kyllä pettyä. Kivelä on saanut menestyneeseen sarjaansa erittäin hyvän kirjan jatkoksi. Kun kirjoittaa pitkää kirjasarjaa täytyy kirjailijan saada pidettyä mielenkiintoa yllä lukijalle ja Kivelä on onnistunut siinä hyvin. Mitään suuria muutoksia tai uudistuksia ei ole tarvinnut tehdä ja hyvä niin.
Yhä edelleen ihailen Katajamäen ihanaa pientä kyläilmapiiriä, katajamäkeläisten hahmoja ja maisemakuvausta. Ne ovat aivan mahtavia ja tekee lukukokemuksesta aina miellyttävän. Aina kirjan päätyttyä jää odottamaan seuraavaa osaa, niin myös nyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti