Iltalaulaja

Luin kesällä Kati Tervon kirjan Iltalaulaja. Tämä oli ensimmäinen kirja jonka luin kyseiseltä kirjailijalta. Iltalaulaja on Otavan kustantama, se on ilmestynyt viime vuonna ja siinä on 204 sivua. Tämän kirjan löysin ihan sattumalta kirjastosta, nimen ja kannen takia kiinnitin siihen huomioni, ja takakannen luettuani oli pakko lainata kirja.

Alkukesällä 1945 iäkäs taiteilija Ellen saapuu Hämeeseen kesähuvilalleen Casa Biancaan. Ellenin on tarkoitus viettää huvilallaan koko kesä maalaten. Arkensa avuksi hän saa nuoren maalaistytön Taimin. Nämä kaksi tutustuvat toisiinsa hiljalleen, Taimi ihailee taiteilijaa joka on ja on aina ollut oman tiensä kulkija. Ellen maalaa ja muistelee elämäänsä, Taimi seuraa taiteilijan työskentelyä ja haaveilee omasta tulevaisuudesta, omasta tiestään ja samanlaisesta rohkeudesta mikä Ellenillä on. Kun Taimi pääsee Ellenin malliksi, näkevät he toisensa uudella syvemmällä tavalla. Kesä 1945 on sekä Taimille että Ellenille hyvin merkityksellinen, kummallekin omalla tavallaan.

Jos tätä kirjaa pitäisi kuvailla vain yhdellä sanalla, se sana olisi kaunis. Kirjan nimi, kansi ja tarina on kaunis kuten myös Tervon kieli ja kuvailu on hyvin kaunista. Mitään järisyttäviä tapahtumia kirjassa ei ole, vaan se on herkkä kertomus kahdesta erilaisesta ja eri ikäisestä naisesta ja heidän kohtaamisestaan Hämeen kesässä. Mielenkiintoinen ja mukava lukuelämys. Sopi itselleni hyvin iltalukemiseksi kaiken kesän kiireen keskellä. Iltalaulajan kanssa oli hyvä rauhoittua yötä kohden. Kun tässä saan kirjakasaani luettua pienemmäksi, aion kyllä tutustua Kati Tervon tuotantoon paremmin.