Aurasen toinen runokirja on edeltäjäänsä paljon kevyempi. Näissäkin runoissa ollaan suurien ajatusten ja tunteiden äärellä, niin hyvässä kuin pahassakin. Runoissa mennään syvälle ihmisiin ja erilaisten ihmisten erilaisiin elämiin. Aurasen tyyli on suorasukainen ja kaunistelematon, joka sopii hyvin hänen runojensa ytimiin ja sanomiin. Välillä pysähdyin miettimään kuinka joku voikaan kirjoittaa samaan aikaan niin synkkiä ja kauniita asioita runoihin, mutta totesin että sitähän se elämä on, juuri niin se menee oikeastikin tämä maailman kulku. Runoissa on läsnä elämä monine teemoineen ja pohdiskeleva sävy tuo syvyyttä kirjaan. Ö Aapisen laidalla ottaa kantaa myös yhteiskunnallisiin asioihin eikä siis ole vain yksilötasoista runoutta.
Pidän Jori Aurasen rohkeasta tyylistä. Hän on taitava kirjoittaja ja toivon että saamme lukea häneltä jotain myöhemminkin. Runot on painettu kirjaan kaunokirjoituksella, se tuo kirjaan eräänlaisen herkkyyden ja koskettavuuden, kauniiden kansien lisäksi. Kannet ja kaunokirjoitus ovat hieno ja onnistunut yhdistelmä tässä kirjassa. Kannet ovat Susan Möllerin käsialaa ja kirjan sivuilta löytyy Möllerin maalauksia enemmänkin. Maalaukset ovat todella kauniita.
Ö Aapisen laidalla on mielestäni onnistunut ja puhutteleva teos. Hyvin moniulotteinen kirja ja silti yhtenäinen kokonaisuus. Vaikka tämä on kevyempi kuin ensimmäinen Aurasen runokirja, suosittelisin herkimpien ihmisten lukemaan kirjan ainakin hilliten, vain muutama runo kerrallaan. Ö Aapisen laidalla on ilmestynyt viime vuoden loppupuolella ja sivuja siinä on 84.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti